Paljonko 100 euroa kuukaudessa voi kasvaa 10, 20 tai 30 vuodessa? Entä kuinka suuri merkitys tuotto-odotuksella oikeasti on?
Sijoituksen korkolaskuri antaa näihin kysymyksiin nopeasti suuntaa-antavan vastauksen. Sen hyöty ei ole siinä, että se ennustaisi tulevaisuutta, vaan siinä, että voimme vertailla erilaisia sijoitussummia, tuottoja ja sijoitusaikoja keskenään.
Zempin Sijoitus- ja varallisuuslaskurilla voit kokeilla eri vaihtoehtoja suoraan omilla luvuillasi.
Mitä sijoituksen korkolaskuri laskee?
Sijoittajan korkolaskurin tärkein tehtävä on näyttää, miten sijoitetulle rahalle kertyvä tuotto voi alkaa tuottaa uutta tuottoa.
Kyse on korkoa korolle -ilmiöstä.
Jos sijoitat 1 000 euroa ja sijoitus tuottaa vuodessa 7 %, ensimmäisen vuoden jälkeen arvo olisi laskennallisesti 1 070 euroa. Jos myös syntynyt 70 euron tuotto jää sijoitukseen, seuraavan vuoden tuotto lasketaan 1 070 eurosta eikä enää alkuperäisestä tuhannesta eurosta.
Aluksi ero näyttää pieneltä. Pitkällä aikavälillä siitä voi tulla erittäin suuri.
Korkoa korolle ei tarvitse mystifioida. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että myös aikaisemmin saadut tuotot pääsevät kasvamaan.
Ilmiön vaikutusta käsitellään havainnollisesti myös Taloussanomien sijoituslaskelmassa.
Sijoituslaskuri auttaa vertailemaan vaihtoehtoja
Sijoituslaskuri on hyödyllisimmillään silloin, kun emme yritä arvata yhtä täydellistä lukua.
Parempi tapa on kokeilla useita vaihtoehtoja.
Voimme esimerkiksi vertailla:
- eri kuukausittaisia sijoitussummia
- erilaisia tuotto-oletuksia
- 10, 20 ja 30 vuoden sijoitusaikoja
- kertasijoittamista ja kuukausisäästämistä
- sitä, kuinka paljon sijoitusaika vaikuttaa lopputulokseen.
Laskurin kiinnostavin tulos ei välttämättä ole lopullinen euromäärä. Usein kiinnostavampaa on nähdä, miten paljon lopputulos muuttuu, kun yhtä oletusta muutetaan.
Esimerkki: mitä 100 euroa kuukaudessa voi kasvaa 20 vuodessa?
Otetaan yksinkertainen esimerkki.
Sijoitamme 100 euroa kuukaudessa 20 vuoden ajan. Omaa rahaa sijoitetaan yhteensä 24 000 euroa.
Lasketaan kolme erilaista tasaista vuosituottoa: 4 %, 7 % ja 10 %.
| Keskimääräinen vuosituotto | Sijoitettu oma raha | Arvo 20 vuoden jälkeen noin | Tuottoa noin |
|---|---|---|---|
| 4 % | 24 000 € | 36 700 € | 12 700 € |
| 7 % | 24 000 € | 52 100 € | 28 100 € |
| 10 % | 24 000 € | 75 900 € | 51 900 € |
Luvut ovat havainnollistavia laskelmia, joissa oletetaan tasainen tuotto ja kuukausittainen sijoittaminen.
Taulukosta näkyy olennainen asia nopeasti: muutaman prosenttiyksikön ero vuosituotossa näyttää pieneltä, mutta 20 vuodessa vaikutus kasvaa suureksi.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän kannattaisi vain syöttää laskuriin mahdollisimman suuri tuottoprosentti. Korkeampi tuotto-odotus tekee laskelmasta komeamman, ei todennäköisemmän.
Aika ratkaisee yllättävän paljon
Sijoittamisessa puhutaan paljon siitä, mikä sijoitus tuottaa parhaiten. Vähemmälle huomiolle jää usein sijoitusaika.
Korkoa korolle tarvitsee aikaa.
Ensimmäisinä vuosina suurin osa sijoitusvarallisuuden kasvusta tulee yleensä omista talletuksista. Mitä pidemmäksi sijoitusaika venyy, sitä suuremmaksi aikaisempien tuottojen merkitys voi muuttua.
Siksi esimerkiksi 30 vuotta ei ole vain kolme kertaa 10 vuotta korkoa korolle -laskelmassa.
Pitkä sijoitusaika antaa jo syntyneille tuotoille mahdollisuuden tuottaa uudelleen monta kertaa.
Mikä on hyvä korko sijoitukselle?
Tähän kysymykseen ei ole yhtä prosenttilukua, vaikka sellainen olisi mukava saada.
Sijoituksen tuotto riippuu muun muassa sijoituskohteesta, riskistä ja sijoitusajasta. Pankkitalletuksen korkoa, osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoa ja yksittäisen osakkeen mahdollista tuottoa ei kannata käsitellä samana asiana.
Sijoituslaskurissa käyttäisimme mieluummin useita tuotto-oletuksia kuin yhtä optimistista lukua.
Esimerkiksi:
- maltillinen laskelma näyttää, miltä kehitys voisi näyttää pienemmällä tuotolla
- keskimmäinen laskelma toimii vertailukohtana
- optimistisempi laskelma näyttää, kuinka voimakkaasti korkeampi tuotto vaikuttaisi pitkällä aikavälillä.
Tärkeää on ymmärtää, että laskurin tuottoprosentti on oletus. Se ei ole lupaus tulevasta tuotosta.
Jos 10 prosentin laskelma näyttää houkuttelevalta, se ei vielä kerro mitään siitä, kuinka realistista saman tuoton saavuttaminen juuri omilla sijoituksilla olisi.
Rahastosijoituslaskuri ja korkoa korolle
Rahastosijoituslaskuri kiinnostaa usein kuukausisäästäjää juuri siksi, että rahastoihin sijoitetaan tyypillisesti säännöllisesti.
Rahastoissa korkoa korolle ei yleensä pidä ymmärtää samalla tavalla kuin säästötilin korkoa.
Rahaston arvo voi nousta sen omistamien sijoitusten arvonnousun, korkotuottojen tai osinkojen seurauksena. Kun tuotot jäävät sijoitukseen tai ne sijoitetaan uudelleen, myös aikaisemmat tuotot voivat osallistua myöhempään kasvuun.
Lopputulos muistuttaa korkoa korolle -ilmiötä.
Kasvu ei kuitenkaan tapahdu todellisuudessa siistinä suorana viivana. Yhtenä vuonna rahaston arvo voi nousta paljon, toisena vähän ja kolmantena laskea.
Laskuri yksinkertaistaa tämän vaihtelun yhdeksi keskimääräiseksi tuotto-oletukseksi, jotta eri vaihtoehtoja on helpompi vertailla.
Kuukausisumma vai korkea tuotto – kumpi ratkaisee?
Tuottoprosenttiin on helppo jäädä tuijottamaan.
Omassa vaikutuspiirissämme on kuitenkin yleensä paremmin se, paljonko sijoitamme ja kuinka pitkään jatkamme sijoittamista.
Jos kuukausittainen sijoitus nousee 100 eurosta 200 euroon, sijoitamme samalla kaksinkertaisen määrän omaa rahaa. Vaikutus on suoraviivainen ja helppo ymmärtää.
Tuoton kasvattaminen esimerkiksi 5 prosentista 10 prosenttiin on aivan eri asia. Sitä ei voi päättää samalla tavalla.
Siksi kokeilisimme laskurissa ensin realistisia muutoksia:
- Mitä tapahtuu, jos sijoitamme 50 euroa enemmän kuukaudessa?
- Mitä tapahtuu, jos jatkamme sijoittamista viisi vuotta pidempään?
- Kuinka paljon lopputulos muuttuu eri tuotto-oletuksilla?
Näin laskurista tulee päätöksenteon apuväline eikä vain tapa katsella mahdollisimman suuria loppusummia.
Kertasijoitus vai kuukausittainen sijoittaminen?
Sijoituksen korkolaskurilla kannattaa kokeilla myös kertasijoituksen ja jatkuvan säästämisen eroa.
Jos käytössä on esimerkiksi 10 000 euroa, voimme laskea sen kasvua pitkällä aikavälillä ilman uusia talletuksia.
Kuukausisäästämisessä lähtötilanne on erilainen. Sijoituspääomaa kertyy vähitellen, joten myöhemmin sijoitetut eurot eivät ehdi kasvaa yhtä pitkään kuin ensimmäiset eurot.
Monelle käytännöllisin vaihtoehto on kuukausittainen sijoittaminen, koska rahaa sijoitetaan palkasta vähitellen eikä suurta alkupääomaa tarvita.
Laskurilla näiden vaihtoehtojen eron näkee huomattavasti nopeammin kuin yrittämällä hahmottaa sitä päässä.
Millaisia lukuja sijoituslaskuriin kannattaa syöttää?
Aloittaisimme omasta tilanteesta emmekä tavoitesummasta.
Jos pystymme oikeasti sijoittamaan 150 euroa kuukaudessa, laskelma kannattaa tehdä sillä summalla. 500 euron kuukausisijoitus ei auta suunnittelussa, jos sitä ei ole mahdollista toteuttaa.
Sama koskee sijoitusaikaa.
Hyvä laskenta voi sisältää esimerkiksi kolme skenaariota:
| Skenaario | Kuukausisijoitus | Sijoitusaika | Tuotto-oletus |
|---|---|---|---|
| Varovainen | 100 € | 20 vuotta | 4 % |
| Perus | 100 € | 20 vuotta | 7 % |
| Korkeampi tuotto | 100 € | 20 vuotta | 10 % |
Sen jälkeen yhtä muuttujaa kannattaa vaihtaa kerrallaan.
Näin näemme, johtuuko suuri ero sijoitusajasta, kuukausisummasta vai oletetusta tuotosta.
Usein kysyttyä sijoituksen korkolaskurista
Mikä on sijoittajan korkolaskuri?
Sijoittajan korkolaskuri arvioi sijoituksen tulevaa arvoa annetun sijoitussumman, sijoitusajan ja tuotto-oletuksen perusteella.
Sillä voidaan havainnollistaa erityisesti korkoa korolle -vaikutusta ja vertailla erilaisia sijoitusskenaarioita.
Mikä on hyvä korko sijoitukselle?
Yhtä yleispätevää hyvää korkoa ei ole.
Sopiva tuotto-odotus riippuu sijoituskohteesta ja riskistä. Laskurissa kannattaa testata useampaa prosenttia sen sijaan, että koko suunnitelma rakennetaan yhden optimistisen oletuksen varaan.
Onko rahastoissa korkoa korolle?
Rahastoissa voidaan saada korkoa korolle -vaikutusta, vaikka kyse ei yleensä ole pankkitalletuksen kaltaisesta korosta.
Kun rahaston tuotot jäävät sijoitukseen tai ne sijoitetaan uudelleen, myös aikaisemmin syntyneet tuotot voivat kasvattaa myöhempiä tuottoja.
Pienikin muutos näkyy pitkällä aikavälillä
Sijoituksen korkolaskurin paras puoli on yksinkertainen: sillä voi testata vaihtoehtoja muutamassa sekunnissa.
Kokeile ensin nykyistä kuukausisummaa. Muuta sen jälkeen sijoitusaikaa ja tuotto-oletusta yksi kerrallaan.
Erityisesti pitkissä laskelmissa erot voivat olla yllättävän suuria.
Laskurin tarkoitus ei ole kertoa, paljonko rahaa meillä varmasti on 20 vuoden päästä. Se näyttää, kuinka voimakkaasti aika, sijoitussumma ja tuotto voivat yhdessä vaikuttaa lopputulokseen.
